Olen piirtänyt lähes koko elämäni ja näkyviä ja jotakin muistuttavia kuvia aloitin jo piirtämään eskarin iässä. Tyttöjen vielä piirellen hauvoja ja kissoja, osasinkin piirtää poikien mielessä dinosauruksen tai hämähäkin. Olen aikalailla kattonut Pokemonia ja aloittanut kehittää manga tyyliäni jo ensimmäisistä Digimon- ja Pokemon-piirustuksista. Näiden jälkeen joissain 2003-2007 tienoilla olen hypellyt Gingan ja loppujen lopuksi Wolf's Rainin seassa. Näitä tehdessäni tajusin, että taitoa ei ole tarpeeksi, joten rupesin kehittämään kättäni toden teolla ja lähdinkin viimeinkin alkumangakan suuntaan.
Hiranokawa-tyylini (Kohta Hiranon ja Hiromu Arakawan pohjilta olevat tyylit) muuttui Ginga-hauva tyylistä jo niin pitkälle, että opin muutamassa sekunnissa piirtämään jotain, mikä edes olisi tarpeeksi hyvännäköistä. Kuitenkin piirtämisen kanssa minulla kulkee raja, sillä ei ole välillä aikaa tarttua kynään ja paperiin ja piirtää jotain. Ennen kaikkea, opin käsityksen nimellä inspiraatio, jonka avulla osaankin tuottaa jonkunlaista kuvaa. Koulun oppitunneilla on helppo piirtää tai silloin kun kukaan ei kysy minulta mitään, jopa silloin kun vanhemmat henkilöt eivät ole kotona "häiritsemässä". Silloin saan juuri sen idean minkä todella haluan toteuttaa. Jos piirustus ei luonnoksenakaan ole minulle mieliksi, heitän sen suoraan pois roskakoriin ja teen jonkunlaisen toisen samaa ideaa kantavan teoksen. Yhteen työhön tosiaan menee noin yli sata luonnosta ja aina luonnoksista yksi tai ei mikään kelpaa juuri lopputyökseni. Käsinpiirtäminen on helppoa, mutta väritys silkkaa tuskaa, sillä minulla ei ole piirtopöytää koneelle ja piirustuksen värittämiseen menee ikuisuus (jep, joskus luonnostelen työt koneella jos ei muuta), ja myös ongelmana on se, että käsinväritykset ovat niin surkeita, etten edes halua kuvailla millaiset ne tosiaan on. Olisi vain paremmat kynät kuten ohut musta tussi ja copyt, mutta sellaisetkin kynät maksavat rahaa. Jep, olen todella kriittinen taiteilija ellei muuta sanota.
Kaikista piirustuksista yhteensä sanoisin, että piirtelen lähinnä jotain koiria ja jotain eläimiä, jotka ovat niiden välimuotoa. Joskus innostun enemmän piirtämään ihmishahmoja, koska koirahahmot ovat jo liian yliarvostettuja ja suosittuja piirtämisen aiheita. Taitelijana sanoisin sen, että on parasta piirtää kaikkea mahdollisemman erilaista, jotta työt eivät olisi tylsiä katsojien mielessä.